Luin jostakin, että nauru kannattaa ottaa vakavasti. Ainakin terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Nauraminen nimittäin vahvistaa palleaa, mutta se myös puhdistaa ja vahvistaa keuhkoja. Samoin ruuansulatus vilkastuu, ja vartin nauru vastaa energiankulutukseltaan 40 minuutin soutulaitteella soutamista. Parantunut veren- ja siten hapenvirtaus tuntuu aivoissa asti, ja saa ajatuksen rullaamaan tehokkaammin.

Hoivatien henkilöstöpäiviä vietettiin kolmen tapahtuman merkeissä 18.1., 24.1. ja 1.2.2024. Kun henkilöstöpäiviä alettiin suunnitella keväällä 2023, oli yksi ensimmäisistä ajatuksista se, että päivistä täytyy jäädä hyvä fiilis ja voimaantunut olo. Jyväskyläläinen Mikko Vaismaa on tunnettu lämminhenkisyydestä ja älykkäästä huumoristaan, joten oli luontevaa kysyä häntä juontamaan ja esiintymään henkilöstöpäiville.

Vaismaa on entinen luokanopettaja ja SM-lentopalloilija, ja hänet valittiin stand up -koomikkotulokkaaksi vuonna 2007. Mikä sai hänet vaihtamaan luokanopettajan pestin stand up -koomikon työhön?

– Lapsuuden haave eli olen pienestä pitäen halunnut tehdä tätä. Kun mahdollisuus tuli kohdalle stand up -koomikkotulokkaan tittelin myötä, otin virkavapaata ja jäin tälle tielle, Vaismaa kertoo.

Vaismaa oli 37-vuotias jättäessään opettajan työn, mutta työstä on ollut hyötyä koomikkona.

– Ehdin saada elämänkokemusta ja normaalityön kokemusta. Koomikon työssä hyödyttää elämänkokemus ja syvyys, se että on nähnyt elämää. Lisäksi opettajan työssä opin nopeaa tilanteen hallintaa eli aina ei voinut suunnitella etukäteen kovin tarkasti asioita. Tuntisuunnitelma menee harvoin suunnitelman mukaan. Niin opettajan työ kuin stand up -koomikon työ on sitä, että elää tilanteessa ja on läsnä.

Vaismaa kertoo menevänsä esiintymistilanteeseen pää tyhjänä. Hän ei päätä etukäteen, mitä tekee ja sanoo muuten kuin juontoon kuuluvien asioiden osalta. Esimerkiksi Hoivatien henkilöstöpäiviin Vaismaalla oli tiedossa faktat: että paikalla on sotealan yksiköiden henkilökuntaa eri puolilta Suomea.

– Yritän juonnon aikana saada ihmisiä tutuiksi toisilleen. Henkilöstöpäiville tullessa en esimerkiksi päättänyt etukäteen, että puutun istumajärjestykseen, mutta varoitin sen mahdollisuudesta. Kun puhuja on lähellä, ovat ihmiset intensiivisemmin läsnä. Yleisen hengen takia on mukavampi, että istutaan nipussa. Takarivissä istuminen ei haittaa, kunhan porukka on yhtenäinen eli tavallaan yleisön kautta kulkee johdin eteen ja näin tunnelma johtaa paremmin perällekin eli takarivin ihmisestä tulee yksi meistä. Nämä ovat kokemuksen kautta tulevia psykologisia juttuja, joita pystytään muuttamaan, Vaismaa pohtii.

Vaismaa kokee olevansa hyvinvointialalla. Aikuiset saavat vähemmän tilaisuuksia nauraa ja yleisen normatiivisuuden ja sivistyneen käytöksen nimissä aikuisten nauramista saatetaan pitää tilanteesta riippuen häiritsevänä.

– Paras palaute on se, kun minulle tullaan kertomaan, että ”saipa taas nauraa vedet silmissä ja saa elää tämän voimalla seuraavat kaksi viikkoa” tai että ”ihana kun saatiin porukassa nauraa, kyllä siitä oli kahvihuoneessa monet naurut sen jälkeenkin”. Silloin voin sanoa, että olen päässyt liikuttamaan ihmisiä hyvinvoinnin alueella. Vedet silmissä nauraminen on äärettömän puhdistava ja voimaannuttava kokemus.

Naurun merkitys korostuu työyhteisöissä, joissa ollaan tekemisissä vaikeidenkin asioiden kanssa.

– Turvallisessa työyhteisössä on lupa puhua asioista realistisesti. Kaikki tietävät, että ajatellaan asiakkaiden parasta, mutta pää pitää pystyä tyhjäämään ja aroistakin aiheista voidaan puhua ronskin huumorin avulla, jota ei ole tarkoitettu muiden korville. Se on sisäpiirihuumoria tai huumoria, jonka kontekstin ymmärtää työn kautta. Hoivatien porukka vaikuttaa ammattiylpeältä porukalta. He tietävät osaavansa sen, mitä tekevät ja tietävät myös työn tärkeyden.

Niin hoivatieläisten tekemä asiakastyö kuin stand up -koomikon työkin on täynnä inhimillisiä kohtaamisia.

– Yleisön edessä seisominen ja läsnäolo, jos sekä minä että yleisö ollaan läsnä, on tosi vahva kohtaaminen. Olisi aika tylsää, jos tilanteessa ei olisi vuorovaikutteisuutta, vaikka se olisi sanatontakin. Vuorovaikutus tulee naurun kautta. Siten saa nopeasti palautteen, onko yleisö läsnä ja toimiiko esitys. Stand up -esitys on huono, jos siinä ei ole paljon nauruja. Jokainen kohtaaminen ja kiitos esityksen jälkeen, lämmittää todella paljon mieltä. Esiintyessä on aika paljaana lavalla. Kun yksikin katsoja sanoo, että esitys oli loistava, se helpottaa omaa oloa. Luulen, että hoivatieläisten työssä tulee liian vähän kiitosta asiakkailta tai heidän läheisiltä. Siksi olisi tärkeää, että työkaverit muistaisivat toisiaan kiitellä. Ei sen tarvitse välttämättä olla mikään iso juttu. Heittää mukavia kommentteja tai yläfemmat, niin se on huomiointi; ”säkin olet täällä, hyvä homma hieno nähdä sua”, Vaismaa sanoo ja jatkaa:

– Vaikka olisi millainen työ, jos on hyvät työkaverit, niin jaksaa paremmin. Silloin on myös kiva mennä töihin. Opettajana tiedän, että työ saattaa olla melkoista kivireen vetämistä välillä, mutta kun nuorten kanssa saa jotain aikaiseksi, se on kiitosta, mutta sitä ei tule välttämättä päivittäin. Työkavereista sen sijaan tulee päivittäin se ilo, miksi on mukava mennä töihin. Ja sitten voi huumorilla ruotia hankalia asioita ja purkaa kuplaa niiden ympäriltä. Kunhan vain pystytään puhumaan hankalistakin asioista huumorin avulla.