Nuoruudessa valetaan aikuisuuden perustukset, mutta moni nuori kohtaa polullaan mutkia. Hoivatien jälkihuolto kulkee sijaishuollossa kasvaneiden nuorten rinnalla kohti itsenäistä elämää.

Jälkihuollon tavoitteena on napakasti muotoiltuna tukea itsenäistyvän nuoren elämistä omillaan sijaishuollon jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa jelppaamista esimerkiksi asumisen, opiskelun, työnhaun ja taloudenhallinnan kysymyksissä sekä tukemista arjen ja elämän haasteissa.

Siinä saa olla aika monena, vai mitä asiasta tuumivat Hoivatien Oulun Avopalvelujen jälkihuollon erityisohjaajat Kaisa Hiltunen ja Pontus Hällfors?

– Ohjaaja, isä, äiti, veli, sisko, mummo, pappa, vähän kaikkea ammatillisena versiona. Mitä asiakas milloinkin tarvitsee. Tärkeintä on olla aidosti läsnä, kuunnella ja jutella.

Monipuolisuus on työn suola ja pippuri. Päiviin voi kuulua miltei mitä vaan.

– Kotikäyntejä, ruuanlaittoa, siivousta, muuttoa. Kelan, TE-palvelujen, opiskeluhommien, terveydenhuollon ja muiden tärkeiden asioiden hoitamisessa auttamista. Eli normaalia nuoren elämän kirjoa, muotoilee Kaisa.

– Päätehtävämme on tehdä itsemme toimettomiksi, että nuoret pärjäisivät omillaan, tiivistää Pontus.

Aina voi pyytää apua

Moni meistä on saanut kaikessa rauhassa opetella itsenäistymistä omassa perheessä varttuessaan, ja silti kaipaa tukea elämän eteen heittämissä mutkissa – vanhemmallakin iällä. Sijaishuollosta tulevilla nuorilla opettelu alkaa usein vasta sitten, kun he ovat jo muuttamassa yksin asumaan.

– Eikä heillä usein ole lähiverkostoa tai aikuisia, joihin he voivat luottaa. Meihin voi. Ihminen tarvitsee aina jonkun tuen, harva pärjää omillaan. Sitä me opetamme nuorille. Ettei koskaan ole väärin pyytää apua, Pontus korostaa.

Hyvä jälkihuolto alkaa jo ennen sijaishuollon päättymistä. Nuoren kanssa laaditaan yksilöllinen suunnitelma, joka tukee hänen omia tavoitteitaan ja tarpeitaan. Suunnitelmassa keskeistä on arjen sujuvuus. Mutta mitä arki oikeastaan kenellekin merkitsee?

– Vastauksia on yhtä monta kuin nuoriakin. Joku on täysin tottunut elämään, joka toisen silmissä voi näyttää kaikkea muuta kuin tavanomaiselta. Siksi jälkihuollossa rakennetaan yhdessä turvallinen ja toimiva elämänrytmi, jota opetellaan askel kerrallaan, Kaisa ja Pontus kuvailevat.

Eloa iloineen ja suruineen pääsee ohjaajan työssä todistamaan aitiopaikalta.

– Olen saanut nähdä seurustelut, erot, lasten syntymät, onnistumiset elämässä, hoitoon pääsemiset, ammattiin valmistumiset, työpaikan saamiset... Olenpa ollut jopa synnytyksessä mukana. Tätä kaikkea voi jälkihuolto olla, hymyilee Kaisa.

Omien näkemysten tarkastelu on tärkeää

Ohjaajana on hyvä alituiseen tarkastella ja päivittää omia ajatuksiaan. Erilaisia näkemyksiä kohtaa esimerkiksi arjen askareiden, kuten siivouksen ja pyykinpesun, riittävästä tasosta. Siinä, mikä katsotaan riittävän hyväksi, on paljon yksilöllisiä eroja. Työtoverienkin välillä.

– Se vaihtelee myös iän, elämäntilanteen ja tottumusten mukaan. Asunnon siisteyden osalta tärkeää on arvioida, häiritseekö sen kunto asukasta itseään. Samalla korostamme kuitenkin vastuunottoa asumisesta, jotta vältyttäisiin mahdollisilta ylimääräisiltä kustannuksilta tulevaisuudessa, toteaa Pontus.

Hän huomauttaa, että päivitystä voisi tapahtua myös yhteiskunnan määrittelemille kriteereille sosiaalisen osallistumisen muodoista ja vaatimuksista.

– Kaikki eivät ole syrjäytyneitä, vaikka viettäisivätkin paljon aikaa kotona tai olisivat vähemmän fyysisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Monelle nuorelle digitaalinen maailma tarjoaa merkityksellisiä yhteyksiä ja laajoja kaveripiirejä, jotka voivat olla yhtä arvokkaita kuin perinteiset fyysiset kontaktit.

Miksi jälkihuoltoon kannattaa panostaa?

Tilastot osoittavat, että hyvin järjestetty jälkihuolto voi maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti – oli kyseessä sitten koulutuksen läpivienti, työelämään pääsy tai nuoren psyykkisen hyvinvoinnin vahvistaminen. Hyvinvointialueidenkin kannattaisi nähdä jälkihuolto tulevaisuuteen investointina, joka vähentää yhteiskunnan kustannuksia kauaskatseisesti.

– Nuori, joka saa tukea itsenäistymisvaiheessaan, tarvitsee vähemmän korjaavia palveluita myöhemmin. Tämä tekee jälkihuollosta paitsi inhimillisesti tärkeää, myös taloudellisesti järkevää. Siitä säästäminen on säästämistä väärästä kohdasta, Kaisa ja Pontus painottavat.

Hyvinvointialueiden uudistuksen ja valtakunnallisten leikkausten aiheuttamat muutokset ovat tuoneet työhön mukanaan epävarmuutta, mikä korostaa Hoivatien vahvan työyhteisön merkitystä entisestään. Työporukka koetaan todella tärkeäksi voimavaraksi.

– Sekä jälkihuollossa että Hoivatien Avopalveluissa henki on todella hyvä. Työkaverit tukevat täällä toinen toisiaan – yksin ei jää missään tilanteessa.

Lue lisää Hoivatien jälkihuollosta.

Teksti: Antti Aro