Hoivatie tarjoaa lapsille ja heidän perheilleen lastensuojelun koko palveluketjun avopalveluista sijaishuollon erityistason laitoshoitoon.

– Avopalveluissa teemme perhetyötä, ja lisäksi meillä on tukihenkilö- ja tukiperhetoimintaa, joiden avulla pyrimme auttamaan lapsiperheitä varhaisessa vaiheessa ja lasten vanhemmuutta tukien siten, että lapset voivat elää turvallisesti oman perheensä parissa, kuvailee palvelupäällikkö Riitta Rämö.

– Monipuolinen tuki varhaisessa vaiheessa on paras ratkaisu inhimillisesti ja myös yhteiskunnan kannalta.

Palvelupäällikkö Riitta Rämö

Yhteistyö vanhempien kanssa huomioidaan kaikilla tasoilla

Lapsi on aina keskiössä, mutta palveluiden kokonaisuus rakennetaan sekä vanhempien että lapsen tuen tarpeelle.

– Käymme kunnioittavaa dialogia vanhempien kanssa siitä, millaista tukea he kokevat tarvitsevansa, Riitta Rämö kertoo.

– Vanhemmat ovat lapselle tärkeitä ihmisiä. On oleellista, että vanhemmat hyväksyvät kaikki askeleet, joita lapsi – ja koko perhe – palvelupolulla kulkee, vaikka helppoa se ei aina ole. Lastensuojelun asiat ovat vanhemmillekin kipeitä. Vanhempien aito kohtaaminen ja heidän tunteidensa läpikäynti edellyttää meiltä ammattitaitoa.

Vanhempien huomioiminen, lapsen ja vanhempien kunnioittava kohtaaminen, arjen sujuvaksi ja turvalliseksi tekeminen sekä lastensuojelun ammatillisuus ovat toistuvia periaatteita kaikissa Hoivatien lastensuojelupalveluissa, mutta mitä voimakkaampaan toimenpiteeseen mennään, sitä enemmän on henkilökuntaa ja erityisosaajia lapsen ja perheen tukena.

Vaikuttavuus näkyväksi

Hoivatie on ottanut käyttöön vaikuttavuusmittarit, joiden avulla on tarkoitus saada työn tuloksia paremmin näkyväksi.

– Erityisen huolenpidon jaksoihin käytämme HelsinkiMission toimittamaa Feedback-Informed Treatment-mittaristoa (FIT), jolla seurataan asiakkaan omaa kokemusta hyvinvoinnistaan ja sen muutoksista EHO-jakson aikana, Rämö kertoo.

– Lisäksi käytämme DiakHubin kehittämää 3X10D-​elämäntilannemittaria.

– Mittarit voivat auttaa nuoren oman äänen kuuluviin saamista, mutta luottamuksen puute voi nousta kynnyskysymykseksi. Nuori helposti miettii, että kannattaako hänen rehellisesti kertoa huonosta tilastaan, jos se merkitsee erityisen huolenpidon jakson jatkumista.

Tavanomaisen palautteen kerääminen voi olla lastensuojelussa hankalaa, sillä lapset, nuoret ja vanhemmat harvoin ovat omasta tahdostaan asiakkaina, mutta Hoivatie on saanut positiivista palautetta mm. omaohjaajatyöstä sekä kokonaisvaltaisesta otteesta, johon kuuluvat myös terveyspalvelut.

– Henkilökunnalle palautteen saaminen on tärkeää. Kiitokset lämmittävät mieltä ja kriittisen palautteen pohjalta tarkastelemme, mitä voisimme tehdä toisin.

Hyvinvoiva hoivatieläinen vastaa ajan haasteisiin

Varsinkin erityisen huolenpidon ja vaativan sijaishuollon kohdalla näkyy selvästi nykyinen tilanne, jossa todella huonosti voivia lapsia ja nuoria on aina vain enemmän.

– Lapsella on usein takanaan monia sijaishuoltopaikkoja, jolloin jälleen uudessa paikassa kivaksi aikuiseksi esittäytyvän lastensuojelun ammattilaisen on vaikea tulla hyväksytyksi. Nuorten pahoinvointi haastaa myös henkilökuntamme jaksamista. Olemmekin panostaneet henkilöstön kouluttamiseen sekä työhyvinvoinnin seuraamiseen ja ylläpitämiseen, Riitta Rämö toteaa.

Hoivatien strategisia tavoitteita ovat henkilöstön hyvinvointi sekä inhimilliseksi ja halutuksi työpaikaksi profiloituminen.

– Puhumme "hyvinvoivasta hoivatieläisestä". Henkilöstön jaksamisen roolin voi olettaa entisestäänkin korostuvan, jos nykyinen lasten ja nuorten pahoinvoinnin kasvutrendi jatkuu.

Työnantaja tukee arjen työtä tarjoamalla henkilöstökoulutusta.

– Koulutuksissa avainasemassa on lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen ja siihen oikealla tavalla vastaaminen. Aggressioon ei tule vastata aggressiolla.

Lastensuojelu tarvitsee ympärilleen lasten ja nuorten psykiatrian ja muun terveydenhuollon muodostaman verkoston.

– Lasten ja nuorten polku on useasti hyvin rikkonainen. Voidaan kysyä, miten eri toimijat voisivat kulkea lapsen rinnalla siten, että kaikilla olisi oikea kuva ja yhteismitalliset käsitteet hänen tilanteestaan. Vuoropuhelun lisäämistä tarvitaan, Rämö mainitsee.

Toimivaa jälkihuoltoa

Hoivatien jälkihuoltopalveluissa nuori on vankasti osallisena itseään koskevissa asioissa. Hoivatien kautta on mahdollista hankkia palvelun piirin tulevalle nuorelle tukiasunto.

Oma asunto on monen nuoren unelma, mutta haasteeksi voi muodostua yksinäisyyden kanssa pärjääminen sen jälkeen, kun lastensuojelulaitosmaailmassa ympärillä on ollut useiden aikuisten muodostama tukiverkosto.

– Monella nuorella voi olla haastavaa saada vuokrattua asunto vapailta markkinoilta. Tuemme asunnon saamista ja asumista, ettei nuoren tarvitse yksin selvitä talousasioista ja muusta arjen pyörityksestä, Rämö sanoo.

Tuetun asumisen ja sosiaalisen kuntoutuksen avulla nuori saa edellytykset itsenäiseen asumiseen, arkielämän perusasioista huolehtimiseen sekä ammatin ja työpaikan hankkimiseen.

Lue lisää Hoivatien lastensuojelupalveluista.


Teksti: Pasi Liimatta
Kuvat: Hoivatie