Nuorten kokemat ahdistus- ja masennusoireet ovat lisääntyneet voimakkaasti. Erityisen huolestuttavaa on tyttöjen tilanne: Vuoden 2023 kouluterveyskyselyssä noin joka kolmas tyttö ja joka viides poika kertoi kokevansa ahdistuneisuutta tai masennusta. Yksinäisyys ja ulkopuolisuuden tunne ovat lisääntyneet ja se näkyy erityisesti 15–34-vuotiaiden nuorten ja aikuisten kohdalla.  

Nuorten mielenterveyden haasteet ovatkin moninaisia ja niiden taustalla on sekä yksilöllisiä että yhteiskunnallisia tekijöitä. Aina syytä ei voi edes tunnistaa.  

Nuoruus on merkittävä kehitysvaihe, jossa koko nuoren elämä on muutoksessa, fyysisestä ja psyykkisestä kasvusta kohti itsenäistymistä ja oman opiskelu- ja urapolun löytymistä.  

Kun tähän vielä lisätään sosiaalisen median luomat paineet ja vaikutukset, on selvää, että nuori tarvitsee ympärilleen turvallisia aikuisia ja lähisuhteita, jotka kannattelevat hänet tämän myrskyisän vaiheen läpi kohti aikuisuutta.  

Lapsuudessa muodostunut kiintymyssuhde kantaa pitkälle  
 
Vanhemmuuden yksi keskeisimmistä tehtävistä on tarjota lapselle ja nuorelle emotionaalista tukea. Nuoruudessa mielialat voivat vaihdella voimakkaasti, ja tunne-elämän myrskyt ovat yleisiä. Nuori saattaa kokea epävarmuutta itsestään, kehostaan ja sosiaalisista suhteistaan. Vanhempien läsnäolo, kuunteleminen ja empatia ovat näissä tilanteissa elintärkeitä. 

Läheinen ja turvallinen suhde vanhempiin tai muihin aikuisiin on merkittävä suojaava tekijä nuoren mielenterveydelle. Lapsuudessa muodostunut kiintymyssuhde kantaa pitkälle, ja sen vaikutukset näkyvät erityisesti nuoruusiän haasteissa. Vanhempien tuki auttaa nuorta kehittämään itseluottamusta ja luottamusta siihen, että vaikeista tilanteista voi selvitä. 

Nuoruudessa kaverit ja vertaisryhmät korostuvat ja irtautuminen vanhemmista voi aiheuttaa kotona räiskyviä ristiriitoja. Joskus vanhemmat voivat tulkita tämän virheellisesti niin, että vetäytyvät etäälle nuoren elämästä, koska haluavat kunnioittaa nuoren itsenäisyyttä. 

Kuitenkin nuorelle vanhempien rakkaus ja välittäminen ovat edelleen tärkeitä ja vanhempia tarvitaan tueksi myös esimerkiksi opintoihin ja ihmissuhteiden kiemuroihin.  

Tasapainoilu välittämisen ja nuoren itsenäisyyden tukemisen välillä ei ole aina helppoa. Ylisuojeleva vanhemmuus voi estää nuorta kehittämästä tärkeitä selviytymis- ja ongelmanratkaisutaitoja, kun taas liian etäinen kasvatus voi aiheuttaa nuorelle tunteen yksinäisyydestä ja turvattomuudesta. 

Nuoren mielenterveys ei kehity tyhjiössä 

Vanhemmat ovat usein nuoren ensimmäisiä sosiaalisia malleja, ja perheen sisällä opitaan monia elintärkeitä sosiaalisia taitoja. Nuoren mielenterveys ei kehity tyhjiössä, vaan se rakentuu vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa.  

Avoin kommunikaatio perheen kesken antaa nuorelle valmiuksia ilmaista omia tunteitaan ja käsitellä muiden tunteita, mikä auttaa rakentamaan terveitä ihmissuhteita. Lisäksi perheen yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka on yksi tärkeimmistä mielenterveyden rakennuspalikoista.  

Nuori, joka tuntee kuuluvansa johonkin, kokee olevansa arvostettu ja hyväksytty. Tämä antaa voimaa kohdata ulkopuoliset haasteet, kuten paineet koulussa tai sosiaalisessa mediassa.  

Kun vanhemmat pysyvät lähellä ja tukevat nuorta tämän kasvumatkalla, he tarjoavat pohjan, jolle nuori voi rakentaa tasapainoisen aikuisuuden. Perhe on edelleen nuoren mielenterveyden tärkein tukipilari. 

Elämässä on kuitenkin myös rosoja ja kuoppia, ja onneksi vanhemmiltakaan ei odoteta täydellisyyttä. Pettymykset kasvattavat nuoren resilienssiä, kunhan nuori saa opetella niiden käsittelyä läheisten kanssa turvallisessa ympäristössä.  

Syyllisten etsintää vai ratkaisujen hakemista  

Usein vanhemmat kokevat suunnatonta huolta ja syyllisyyttä, kun nuorella on mielenterveyden haasteita. Moni vanhempi pohtii, mitä he ovat tehneet väärin tai millä tavalla olleet riittämättömiä vanhempia. Mielenterveyden ongelmissa on moninaisia syitä ja altistavia tekijöitä, joihin kaikkiin emme voi vaikuttaa.  

On tärkeää, että myös vanhempien huoli tulee kuulluksi ja vanhemmat tulevat autetuiksi nuoren auttamisen ohella. Perheen tulee pystyä luomaan luottamuksellinen suhde auttaviin tahoihin - keitä ne missäkin tapauksessa ovat - ja jokaisen perheenjäsenen uskaltaa tuoda esiin omat ajatuksensa ja tarpeensa.  

Aito kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen helpottaa huolien taakkaa ja on ehtona erilaisten ammatillisen menetelmien vaikuttavuudelle. Mikään menetelmä ei yksin auta, ja lopulta ne ovat vain ammattilaisen työkaluja. Hyvä vuorovaikutussuhde toisen ihmisen kanssa on se, mikä auttaa. 

Toivo on maksuton voimavara  

Kasvun ja kehityksen kannalta odottaminen mielenterveyspalveluiden pariin näyttäytyy aikuiseen verrattuna erilaisena lapsen tai nuoren maailmassa. 

Jonotusaikojen kasvaessa useiden kuukausien tai lähes vuoden mittaiseksi on nuoren elämässä ehtinyt tuossa välissä tapahtua paljon. Siksi oikea-aikainen ja riittävä tuki ilman pitkää jonotusta on erityisen tärkeää. 

Nuoret ja vanhemmat tarvitsevat myös asiallista ja oikeaa tietoa mielenterveydestä. Usein jo se, että nuorelle kerrotaan nuoruusiän mielenterveyden haasteiden olevan hyvin yleisiä (noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä), voi huojentaa nuoren oloa, poistaa häpeää ja vähentää asiaan liittyvää ahdistusta.  

Samoin vanhempien ja nuorten kanssa työskennellessä on tärkeää muistuttaa, että nuorten kohdalla hoito ja kuntoutus auttavat yleensä hyvin, mikä antaa kaikille yhteistä toivoa nuoren tulevaisuuden näkymiin. 

Tarvitsemme myös nollatoleranssia vihapuheelle, kiusaamiselle ja kaikenlaiselle väkivallalle. 

Tämä koskee meitä kaikkia ja on vieläpä täysin maksuton ja tehokas tapa huolehtia niin lasten ja nuorten kuin meidän aikuistenkin mielen hyvinvoinnista. 


Kirjoittaja kehittämispäällikkö Riitta Alatalo (KM) on ennaltaehkäisevän lapsiperhe- ja parisuhdetyön asiantuntija ja kehittäjä. Nuorten Ystävillä Alatalo vastaa perheiden varhaisen tuen yksiköistä, johon kuuluvat maksutonta asiantuntijatukea perheille tarjoava Vanhempien Akatemia® Oulussa, Seinäjoella sekä valtakunnallisesti verkossa, Jyväskylän Lapset SIB-hanke ja Pohjois-Pohjanmaan nuorisotyötä kehittävä Poloku-hanke. 

ODL, Nuorten Ystävät ja Hoivatie ottavat kantaa nuorten mielenterveyskriisiin ja yhä pidentyviin hoitojonoihin. Haluamme nostaa esiin mielenterveyden haasteita, mutta myös niihin toimivia ratkaisuja. 18.10.2024 julkaisemme mielenterveyskriisiin liittyvän blogisarjamme 3. kirjoituksen. Seuraa somessa #hoitojonossa -kampanjaa, joka huipentuu valtakunnalliseen mielenterveysviikkoon 17.−24.11.2024.