Hoivatien toimistolla käy vilske ja hälinä. Paikalle on saapunut kymmenkunta lasta, jotka ottavat osaa Kirahvikaverit-vertaistukiryhmään – pienten lasten osallisuustoimintaan perhehoidon piirissä oleville lapsille. Toiminta on valtakunnallista, ja sen kehittämisestä vastaa Lastensuojelun kehittämisyhteisö Pesäpuu ry. Sijaishuollon lapset ovat osallistuneet toiminnan kehittämiseen, nimenneet hahmot ja koekäyttäneet kirjat ennen niiden julkaisemista. Hoivatien perhehoidossa Kirahvitoiminta-menetelmä kulkee mukana tärkeänä apuvälineenä, ja myös Hoivatien perheisiin sijoitetut lapset ovat olleet mukana toiminnan kehittämisprosessissa.
Kirahvi Mainio kasvoi kirahviäidin masussa, ja asuu nyt elefanttiperheessä tiikerinpentu Erkko Kekkosen ja elefanttiveli Krokotiilin kanssa.
Lasten kokemuksien pohjalta syntyi Kirahvi Mainion tarinat -kirjasarja. Viisiosaisen kirjasarjan jokainen osa käsittelee tiettyä sijaishuollon kannalta merkityksellistä teemaa, kuten turvallisuutta ja pelkoja, ikävää ja ystävyyssuhteita sekä sijaisperheessä asumista. Vertaistukiryhmä tapaa viisi kertaa, ja jokaista tapaamista värittää yksi kirjasarjan teemoista. Tapaamisiin kuuluu teemaan sopivia aktiviteetteja sekä tietenkin tarinan lukeminen yhdessä ohjaajien johdolla. – Tämä on todella nerokas tapa tuoda tämän ikäisille lapsille vertaistukea tarinoiden avulla. Huostaanottoon liittyviä asioita käsitellään luontevasti, ja lapset tapaavat toisia lapsia, jotka ovat vastaavanlaisessa tilanteessa, kehuu perhehoitaja Mari Kortesoja.
Kirjasarja tarjoaa lapselle mahdollisuuden tarkastella elämäänsä perhehoidossa ja auttaa lasta sanallistamaan kokemuksiaan tarinoiden maailman kautta. Kirahvi Mainion hahmo tarjoaa lempeän tavan käsitellä vaikeitakin asioita, kuten ikävän tunteita. Myös lapsen suhde perhehoitajaan vahvistuu. Toimintaan osallistuvat lapset saavat oman kirahvipehmolelun sekä kirjasarjan mukaan kotiin vietäväksi. – Lasten kanssa on pystynyt jatkamaan keskustelua kotona, ja olemme lukeneet Kirahvi Mainion tarinoita iltasaduksi. Tämän menetelmän avulla on saanut uusia keinoja käsitellä aihetta, aikaisemmin ei ole näin monipuolista keskustelua meillä lasten kanssa syntynyt aiheista, Kortesoja jatkaa.
Kirahvitoiminnan tapaaminen aloitetaan tavallisesti tarinan lukemisella ja päivän teemaan tutustumisella. Kuuntelutuokion aikana lapsia osallistetaan kysymyksillä sekä mahdollisilla pienillä tehtävänumeroilla. Tämän jälkeen siirrytään teemaan liittyvän aktiviteetin pariin. Tämä voi olla muun muassa maalaamista, askartelua tai erilaisia Kirahvi Mainio -leikkejä vuorovaikutuskorttien avulla. Leikkien taustaideologiana vaikuttaa Theraplay-vuorovaikutusterapia sekä Hoivaa ja leiki -menetelmä. Ohjatun toiminnan lisäksi tapaamisilla on aina aikaa vapaaseen leikkiin.– Ihana, että eri-ikäiset lapset on otettu toiminnassa huomioon, sillä kaikkien vireystila ei vielä riitä pitkäkestoiseen ohjattuun toimintaan. Toiminta ei ole millään tavalla jäykkää – välillä leikitään ja välillä taas tehdään jotain ohjattua, Kortesoja kertoo.
Kaikista tärkeintä vertaistukiryhmässä on ilo. Ryhmän periaatteita ovat turvallisuuden takaaminen, perustarpeiden huomioiminen, lupausten pitäminen, lasten ehdoilla eteneminen ja spontaaniuden vaaliminen, yksinkertaisuudesta nauttiminen sekä yhdessä iloitseminen. Lapset vaikuttavatkin viihtyvän ryhmässä erinomaisesti:
”Kirahviryhmässä kivointa on piirto ja maalaus” -lapsi 3 vuotta
”Välipala on parasta” -lapsi 6 vuotta
”Parasta on minun ystävät” -lapsi 2 vuotta
”Tehtävät on kivoja” -lapsi 7 vuotta
Täytä lomake, otamme sinuun pian yhteyttä.