Kulttuuritoiminnalla on tutkimusten mukaan paljon positiivisia vaikutuksia mielenterveyteen ja hyvinvointiin. Miksi emme siis hyödyntäisi sitä monipuolisemmin työssämme, pohdittiin Hoivatien Avopalvelujen tuetun asumisen yksikössä Oulussa. Sitten ryhdyttiin hommiin.

Yhä useammat tutkimukset meiltä ja maailmalta todistavat kulttuurin ja taiteiden positiivisesta vaikutuksesta psyykkiseen hyvinvointiin. Ja niinhän se on.

– Kaikki me tiedämme, kuinka hyvässä konsertissa, teatterissa tai näyttelyssä käyminen voi nostaa mielialaa. Tai kuinka stressi kaikkoaa vaikkapa tanssimisella, huomioi kuntoutusohjaaja ja tiimivastaava Jarmo Salonen Oulun Avopalveluista.

Ihan arkisella musiikin kuuntelullakin voimme säädellä tunnetilojamme, usein huomaamattamme. Halusimmepa rauhoittua tai riehua, surra tai riemuita, musiikki tarjoaa siihen väylän. Mutta musiikkia hyödynnetään myös suunnitelmallisesti, esimerkiksi terveydenhuollossa. Sitä käytetään muuan muassa aivojen kuntouttamiseen infarktin jälkeen ja leikkauspotilaiden hyvinvoinnin tukemiseen.

Onpa kulttuurin harrastamisen sanottu pidentävän elinikääkin – jopa kolmella vuodella.  

Ei siis yllätä, että kulttuurihyvinvointi vaikuttaa myös masennuksen ja ahdistuksen lieventämiseen. Samalla se voi vähentää yksinäisyyttä ja lisätä osallisuuden kokemusta. Ja toisinpäin.

– Valitettavan usein samaiset masennus, ahdistus ja yksinäisyys vain tekevät parhaansa estääkseen luovaan toimintaan osallistumista. Kun voimat ovat vähissä, tämän lamauttavan noidankehän ulkopuolelle on vaikeaa astua yksin, Jarmo pohtii.

Päivitystä työkalupakkiin

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuonna 2019 raportin nimeltä What is the evidence on the role of the arts in improving health and well-being? A scoping review. Se paketoi yhteen tämän vuosituhannen puolella tehtyjen taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksia koskevien tutkimusten tulokset. Tällaisia tutkimuksia oli 3000. 3000!

– Raportin sanoma on todella selkeä. Kulttuuriosallistuminen joko kokijana tai tekijänä vaikuttaa positiivisesti kokonaisvaltaiseen terveyteen ja hyvinvointiin, myös sairauksia ennaltaehkäisevänä tekijänä, toteavat Oulun Avopalvelujen tuetun asumisen kuntoutusohjaajat Jutta Romppainen ja Kalle Keränen. 

Hoivatiellä kulttuuri ja taiteet ovat aiemminkin olleet mukana työkalupakissa, eivätkä tutkimustuloksetkaan siksi olleet varsinainen uutispommi. Se ei vähennä niiden tärkeyttä.

– Ne ravistelivat miettimään, olemmeko sittenkään huomioineet kulttuurin merkitystä riittävästi käytännön työmme tasolla. Vai olisiko syytä pienelle toimintamallien päivitykselle?

Oli tullut aika tarttua jo mainittuun noidankehään. Siihen, jossa asiakas ei kykene omin vähin voimin lähtemään toimintaan, jossa niitä voimavaroja voisi vahvistaa. Enää ei tarvitse osallistua yksin – nyt sen voi tehdä porukalla.

Matalan kynnyksen kulttuuria

Vuoden 2024 lopulla käynnistyi viikoittainen kulttuuriryhmä tuetun asumisen yksiköiden nuorille. Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden tutustua monipuolisesti kulttuuriin ja luovaan toimintaan, kuten vierailuihin taidenäyttelyissä ja muissa paikallisissa tapahtumissa.

– Yksinään osallistumisessa on monelle tosiaan kynnystä kerrakseen, joten missiomme on ryhmänä viilata se kynnys mahdollisimman matalaksi – yhdessä asiakkaidemme kanssa.

Asiakkaat otetaan tarkasti huomioon kaikessa toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa.

– Muistamme esimerkiksi rahatilanteet. Kalliit tapahtumat jätämme muille, laadukasta kulttuuritarjontaa on muutakin. Monella ryhmässä on myös Kaikukortti, jolla saa erilaisia ilmaislippuja, pohtii Jutta ja Kalle lisää:

– Huomioimme aina myös sen, ovatko asiakkaat millaisessa kunnossa. Esimerkiksi suuremmat ihmismassat voivat ahdistaa. Osa taas tarvitsee kotoa päästäkseen saattajan tai noutajan, sekin vaikuttaa.

– Teemme siis matalan kynnyksen juttuja, joihin ei ole taloudellisia, sosiaalisia tai psyykkisiä esteitä, tiivistää Jarmo.

Tavoitteena elämyksiä ja kokemuksia

Kulttuuriryhmä on vasta alkutaipaleellaan. Millaisia odotuksia ohjaajilla on sen vaikutusten suhteen?

– Toivomme, että osallistujat saavat elämyksiä ja kokemuksia, jotka tuovat elämään iloa ja tuoreita näkökulmia. Rohkeutta lähteä mukaan uusiin tilanteisiin. Ehkä jopa pysyviä ystävyyssuhteita, Jutta ja Kalle sanovat.

Kulttuurihyvinvoinnin merkitys näkyy tulevaisuudessa laajemmin yhteiskunnallisellakin tasolla. Se voi tuoda myös säästöjä ennaltaehkäisemällä vakavampia ongelmia ja kalliimpien palveluiden tarvetta.

Esimerkiksi Artlift-ohjelma Iso-Britannian Gloucesterissa käyttää taidetta reseptillä -mallia hyvinvoinnin edistämiseksi. Alueen terveydenhuolto voi ohjata potilaita osallistumaan esimerkiksi maalaamisen, kirjoittamisen tai musiikin pariin. Asiakkaat ovat raportoineet parantunutta mielialaa, itsetuntoa sekä kykyä käsitellä kroonisia sairauksia. Lisäksi ohjelma on vähentänyt lääkärikäyntejä ja reseptilääkkeiden käyttöä, keventäen samalla terveydenhuollon kuormitusta.

– Kulttuuri on voimavara, joka ansaitsee paikkansa hyvinvoinnin edistämisessä. Ryhmämme kaltaisessa toiminnassa näkyy, miten pienilläkin asioilla voi olla suuri merkitys – yksilölle ja yhteiskunnalle, Jarmo summaa.

Teksti: Antti Aro

Lue lisää avopalveluistamme.