Vammaispalvelussa asiakkaiden ihmisoikeudet toteutuvat arjessa, kun työntekijät ovat ne toiminnassaan sisäistäneet. Asumisyksiköissä ympärivuorokautista tukea tarvitsevien ihmisten kohdalla ohjaajien rooli korostuu.

Ihan alkuun ryhdyttiin puhumaan vammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeudesta ja siitä, miten ihmisiä voi tai saa rajoittaa. Nyttemmin on kyse laajemmin ihmisoikeuksista ja siitä, miten ne toteutuvat vammaisten ihmisten elämässä.

– Vuonna 2016 kehitysvammalakiin tehtiin muutoksia, joiden tarkoitus oli vahvistaa erityishuollossa olevien ihmisten itsemääräämisoikeutta ja itsenäistä suoriutumista. Siitä on kuljettu pitkä matka tähän päivään, jolloin työntekijät reflektoivat omaa toimintaansa jatkuvasti, palvelujohtaja Tiina Lotvonen sanoo.

Jos ihminen tarvitsee tukea ympäri vuorokauden, ohjaajan rooli on suuri ihmisoikeuksien toteutumisessa.

– Kyse on siitä, miten kehitysvammaisten ihmisten osallisuus yhteiskuntaan taataan. Ammattitaitoa on se, että ihmisten mielipiteet, tunteet ja toiveet tulevat esiin, vaikka hän ei esimerkiksi kommunikoisi puheella.

Lotvonen kokee henkilökunnan kouluttamisen ensiarvoisen tärkeäksi. On tärkeää saada tietoa ihmisoikeuksien toteutumisesta yleensä, mutta myös työkaluja siihen, miten asiakkaan tahto saadaan selville tai miten ennakoidaan tilanteet, joissa tasapainoillaan itsemääräämisen ja vaaraa aiheuttavien asioiden kanssa. Esimerkiksi dialogiseen ohjaukseen kouluttautuminen on tuonut työkaluja vuorovaikutuksen vahvistamiseen.

Ennakointia ja riskien arviointia

Ihmisoikeudet kulminoituvat ryhmäkodissa tilanteisiin, joissa pohditaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista, palveluvastaava Marjo Kukka-Nykyri Niittytuvalta pohtii. Niittytuvan asiakkailla on kehitysvamman lisäksi jokin mielenterveyden häiriö.

– Hyvin usein teemme riskien arviointia: mitä seuraa, jos emme rajoita, entä jos rajoitamme? Keskustelemme asiasta asiakkaan kanssa ja hyvin usein pääsemme sopimukseen, jossa rajoittamista ei tarvita. Luottamuksellinen suhde omaohjaajan kanssa ja keskustelut auttavat usein rajoittamista paremmin.

Ennakoiminen ja asiakkaiden tunteminen auttavat siinä, että tilanteet eivät kärjisty siihen mittaan, että rajoittamista tarvittaisiin.

– Pitää osata lukea asiakasta ja nähdä, milloin asiakkaan olo käy hankalaksi ja pyrkiä puuttumaan tilanteeseen, ennen kuin se kärjistyy. Jos rajoituspäätöksiä joudutaan tekemään, ne käydään tarkasti läpi ja niistä pyritään myös oppimaan.

Kotona saa olla sellainen kuin on

Niittytuvassa asuvat ihmiset tarvitsevat tukea arjen tavallisissa asioissa: joku tarvitsee turvallisen aikuisen kulkemaan rinnalla, osa tarvitsee sanallista jäsentämistä arkeensa ja osa fyysistä apua.

– Niittytupa on asiakkaiden koti, ja jokaisella on oikeus olla kotonaan sellainen kuin on. Meidän ammattilaisten tehtävä on tukea heitä elämään sellaista elämää kuin he haluavat elää.

Niittytuvassa asuu nuorta väkeä ja tulevaisuuden haaveet liittyvät nuorten ihmisten tapaan asumiseen, parisuhteeseen tai vauvahaaveisiin. Monen tavoitteena on päästä tulevaisuudessa asumaan itsenäisemmin.

– Yhdessä mietimme, mitä asioita pitää hallita itsenäisemmässä asumisessa, ja sitten niitä taitoja harjoitellaan. Kun taitoja arkeen löytyy riittävästi, asiakkaalla on mahdollisuus kevyempään asumismuotoon, tukiasuntoon tai omaan asuntoon.

Niittytuvalla tyttö- ja poikaystävät ovat tervetulleita vierailulle ja yökylään, kunhan siitä sovitaan etukäteen.

– Koska tämä on muidenkin koti, vierailuista pitää sopia etukäteen. Tämä yleensä myös ymmärretään, koska asukkaat osaavat ajatella sen niin, että miltä minusta tuntuisi, jos naapurilla on koko ajan minulle vieraita ihmisiä käymässä.

Parisuhteeseen ja seksuaalisuuteen liittyvissä asioissa Niittytuvalla on käytettävissä myös seksuaalineuvoja ja seksuaaliterapeutti.

Valitse taistelut hyvin

VillaKapteeni Turussa on koti vahvaa tukea ja ohjausta tarvitseville kehitysvammaisille ja autismikirjoon kuuluville aikuisille henkilöille.

– Keskustelemme aktiivisesti siitä, mitä toimijuus ja osallisuus meidän asiakkaidemme kohdalla tarkoittaa, miten he voivat itse määrätä elämästään, tehdä valintoja ja käyttää oikeuksiaan, palveluvastaava Hennaliisa Suomi sanoo.

Hän muistuttaa, että asiakastyössä päästään parempiin tuloksiin, kun työntekijä muuttaa omaa tapaansa toimia ja hyväksyy sen, että asiakkaat ovat oman elämänsä kuninkaita ja kuningattaria.

– Jos asiakkaat tekevät meidän mielestämme huonoja valintoja, se on heidän valintansa. Taistelut pitää valita hyvin, että niillä on merkitys ja niiden avulla suojataan ihmistä oikeasti. Usein työntekijä joutuu tasapainoilemaan sen kanssa, miten itsemääräämisoikeus toteutuu parhaiten turvallisuutta vaarantamatta.

Työtä pitää tehdä myös sen eteen, että asiakkaan tahto tulee ymmärretyksi. Osa asiakkaista ei kommunikoi puheella, mutta he saavat asiansa kerrotuksi esimerkiksi tukiviittomilla tai kuvakansion avulla.

– Asiakkaan mielipiteen esiin saaminen voi olla haastavaa ja perustuu joskus tulkintaan hänen reaktioistaan. Mutta vilpittömästi siihen pyritään.

Kehitystä kyllä, mutta työtä vielä tarvitaan

Turussa on onnistuttu hyvin erityisryhmien harrastusten ja vapaa-ajan järjestämisessä niin, että yksilölliset valinnat toteutuvat, Suomi kiittää. Erityisryhmille on tarjolla tanssiryhmiä, joogaa, jalkapalloa, keilausta, keramiikka-, askartelu-, kokki- ja teatterikerhoja. Kaupunkielämä tarjoaa mahdollisuudet käyttää tasa-arvoisesti erilaisia palveluja, käydä festareilla, ravintoloissa, konserteissa, uimahallissa, kirjastossa tai luontopoluilla.

– Tavoitteena voi tietysti olla, että erityisryhmään kuuluva osallistuisi tavan ryhmiin. Osalle se on hyvä tavoite, mutta on tärkeää, että myös erityisryhmään kuuluvilla on paikka, jossa he voivat omalla suorituksellaan olla tärkeä osa ryhmää ja tuntea onnistumisen iloa, Suomi pohtii.

Kehitysvammaisten ihmisten joukko on toimintakyvyltään hyvin moninainen, eikä mikään määritelmä sovi kaikille. Keskustelu ihmisoikeuksista ja itsemääräämisoikeudesta on tärkeää pitää yllä, että asiat kehittyisivät yhä paremmiksi.

Hennaliisa Suomea surettaa erityisesti se, että vammaisilla ihmisillä ei aina toteudu valinnanvapaus asumisen suhteen.

– Jos olet vaihtamassa asumisyksikköä tai muuttamassa perheesi luota asumisyksikköön, on vain harvoin tilanne, että voit valita kenen kanssa asut tai minkälaisessa asunnossa asut. Useimmiten tilanne on se, että sinulle tarjotaan yhtä paikkaa ja jos et sitä ota, jatkat odottamista.

Ryhmäkodissa pyritään joka tapauksessa ratkaisemaan asumisen tarpeet ja tekemään parhaansa, että asiakas viihtyy. Onhan kyse ihmisen kodista.

-----

Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain silloin, kun se on välttämätöntä erityishuollossa olevan tai jonkun toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden suojaamiseksi tai kun on tarvetta torjua merkittävä omaisuusvahinko.

Itsemääräämisoikeuden asiantuntijaryhmässä käydään läpi kaikki asumisyksiköissä tehdyt rajoituspäätökset. Ryhmässä toimivat lääkäri, psykologi, sosiaalityöntekijä. Kokouksiin osallistuvat myös asiakas itse, hänen omaohjaajansa ja yksikön vastaava ohjaaja. Ryhmässä pohditaan, mikä on aiheuttanut tilanteen, jossa rajoituspäätös on pitänyt tehdä ja miten vastaisuudessa voitaisiin asiakasta tukea niin, ettei häntä tarvitse rajoittaa.