Perhevapaalta työelämään on räätälöityä uravalmennusta perhevapaalla oleville tai lapsia kotona hoitaville vanhemmille. Valmennukseen voi osallistua, vaikka työsuhde olisi olemassa, mutta pohtii, sopiiko työ perhetilanteeseen. Perhevapaalta työelämään -hanke on työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama ja Uudenmaan ELY-keskuksen koordinoima valtakunnallinen hanke, jonka yhtenä toteutuspaikkakuntana on Oulun seutu. Oulun seudulla palvelun tuottaa Hoivatie.

Mari oli ollut hoitovapaalla vuoden päivät ja työpaikka oli olemassa.

– Minulla oli vakituinen työsuhde, jossa olin ollut yli 10 vuotta. Olin korona-ajan kotona lapsen kanssa, ja maailma tuntui aika pieneltä. Kaipasin jotain uutta muutosta tilanteeseeni. Omaan työhön palaaminen ei tuntunut enää mieluisalta. Epävarmuus työn kantavuudesta ja jaksamisesta toi tunteen, että tilanne on liian iso pähkinä purtavaksi yksin. Löysin netistä tietoa tästä valmennuksesta ja täytin hakulomakkeen. Ajattelin, että jos siitä olisi apua minulle, ja ainakaan siinä ei olisi mitään menetettävää, Mari kertoo.

Valmennus aloitettiin helmikuussa 2022. Heti ensimmäisellä tapaamisella sovittiin konkreettiset tavoitteet, etenemisen portaat: mitä pitäisi tapahtua, jotta asiat menisivät parhaalla mahdollisella tavalla.

– Räätälöityä valmennusta tehdään asiakkaan tarpeiden mukaan. Kysytään, mikä on tilanne, jossa toivoo olevansa kolmen kuukauden päästä. Mitä asiakas toivoo silloin toteutuneen? Tämän pohjalta suunnittelemme yhdessä valmennukselle sisällöt ja päätämme, mihin asioihin meidän kannattaa keskittyä, jotta asiakas pääsee tavoitteeseensa, uraohjaaja Anna Nieminen kertoo.

Valmennusjakson aikana on seitsemän kahden tunnin yksilötapaamista ja neljä ryhmätapaamista. Äidit lapsineen loivat toivoa tulevaisuudesta. Vertaistukea sai hyvin ryhmästä. Kolmen kuukauden päästä valmennuksen päätyttyä tehdään seurantakäynti, jolloin vaihdetaan kuulumiset ja sen hetken työ- ja perhetilanne.

– Isoin tehtävä valmennuksessa on itsetuntemuksen vahvistaminen. Sitä teemme voimakehätyöskentelyn avulla, mutta teemme paljon myös muita tehtäviä kuten esimerkiksi persoonallisuus- ja ammatinvalintatestejä. Tehtävien avulla hahmottuu punaisia lankoja ja ideoita itselle sopivasta alasta ja työstä, missä pääsee työskentelemään vahvuuksiensa varassa. Samalla prosessissa syntyy paljon materiaalia, jota voi hyödyntää työnhaussa, Nieminen sanoo.

– Halusin tietää, miten esimerkiksi CV laaditaan. Työnhakuvälineet olivat minulla lapsenkengissä, mutta kun teimme yhdessä valmentajan kanssa CV:n, siitä tuli tosi hyvä, Mari kiittelee.

Oman osaamisen näkeminen CV:ssä toi ammattitaidon näkyväksi. Heräsi mielenkiinto hakea uusia, kiinnostavia tehtäviä. Valmennuksen aikana Mari huomasi toivon heränneen; hän huomasi, missä asioissa on tosissaan hyvä, mutta että nämä vahvuudet eivät pääse aikaisemmassa työssä esiin, kun työnkuvakin oli muuttunut poissa ollessa. Mari aloitti työnhaun omien vahvuuksien pohjalta.

– Olen vankka ammattilainen mielenterveysasiakkaiden kanssa tehtävästä työssä. Minulla on työlle paljon annettavaa. Olin tehnyt vanhaa työtä niin pitkään, että olisin mennyt ammattilaisena hukkaan, jos olisin jäänyt vanhaan työhön. Itsensä tähden pitää mennä eteenpäin, Mari pohtii.

Mari ehti kuukauden päivät työskennellä vanhassa työpaikassa, kunnes hän huomasi toukokuussa avoimen työpaikan. Saman kuun aikana hän tuli valituksi tehtävään.

– Kun ajattelen vuoden alun tilannetta, on vaikea uskoa, miten hyvin asiat menivät. Haaveilin liikkuvasta työstä ja ihmisten kanssa tekemisestä. Säikähdin ihan sitä, että rohkaistuin hakemaan työtä, missä olen hyvä. Minulla on siihen valmiudet ja voimavarat, ja huomaan, että saan työstä paljon itsellenikin.

Mari suosittelee valmennusta kotona oleville vanhemmille.

– Valmennus toimii herättelynä takaisin työelämään oli työtä tai ei. Jokainen isä tai äiti tarvitsisi sytykkeen ennen töihin palaamista: missä olen hyvä, mikä on äiti- tai isäroolini, miten päästän voimavarat etualalle. Valmennuksessa ei voi hävitä mitään, päinvastoin. Siitä voi saada valtavasti ja elämä muuttua tosi paljon, Mari pohtii.

Valmennukseen voi osallistua iästä, sukupuolesta, perhemallista ja koulutustaustasta riippumatta kaikki vanhemmat. Valmennukseen kuuluu myös ryhmätapaamisia samassa tilanteessa olevien vanhempien kanssa. Perhevapaalta työelämään -valmennuksessa ei tuputeta ratkaisuja, vaan siinä ollaan tukemassa ja kannustamassa ihmisiä heidän matkallaan kohti työelämää. Valmennuksen jälkeen jotkut voivat lähteä opiskelemaan tai ovat vielä hetken kotona. Valmennuksen tavoitteena on tehdä työelämään siirtymisestä helpompaa sitten, kun se itse kullekin on ajankohtaista.

– Olen ylpeä Marista, että hän lähti rohkeasti tavoittelemaan parempaa työelämää, Nieminen sanoo.

– Olen todella kiitollinen, että sain tällaisen valmentajan kohdalleni! Meidän kemiat kohtasivat heti ensimmäisellä kerralla, ja tiesin, että tästä ihmisestä on minulle apua. Yksi ihminen voi tehdä valtavan jäljen toiseen ihmiseen, enkä olisi kyennyt yksin luomaan itseeni tätä sisäistä rohkeutta olla minä itse ja päästä eteenpäin työssä, Mari iloitsee.