”Utanen-Nuojua on sijaishuollon erityisyksikkö lapsille ja nuorille, jotka tarvitsevat laaja-alaisesti tukea arkeensa. Tuen tarpeet voivat liittyä kehitysvammaan tai kehityksen viivästymiseen sekä siihen yhdistyviin muihin vaikeuksiin, kuten neuropsykiatrisiin tai kommunikaatiovaikeuksiin.”

Utanen-Nuojuassa työtä tehdään tiimityönä. Omaohjaajaparit huolehtivat lapsen asioista yhdessä muun työyhteisön kanssa, ja suunnittelevat lapsen arkea yksilöllisesti jokaisen tarpeet huomioon ottaen. Lapsille laaditaan oma henkilökohtainen viikko-ohjelma, jonka avulla strukturoidaan lapsen arkea. Ennakoitava arki tuo turvallisuuden tunnetta ja helpottaa lapsia jäsentämään päivien kulkua. Viikko-ohjelmat laaditaan myös kuvallisena, mikäli lapsi siitä hyötyy. Kuvallista kommunikointia voidaan hyödyntää myös lapsen omassa huoneessa ja yksikön tiloissa.

Lasten kanssa harjoitellaan myös sosiaalisia taitoja, arjen taitoja, elämänhallintaa sekä ikätasoista toimintaa kehitystason huomioon ottaen. Myös Nuorten Ystävien koulun kanssa tehtävä tiivis yhteistyö tukee lasten kasvua ja kehitystä. Lapsen itsenäistyessä tai muuttaessa sijaishuoltopaikasta pois, harjoitellaan sitä hyvissä ajoin, jotta lapsi ehtii ajoissa sopeutua muutokseen. 

Vaikka usein automaattisesti ajatellaan, että erityisryhmien kanssa tehtävä työ on haastavaa, näin ei kuitenkaan ole. Tietysti murrosikään kuuluu tunteiden ja mielialojen vaihtelua, mutta lapset kiintyvät tuttuihin ja turvallisiin aikuisiin ja kertovat myös yhtä lailla viihtyvänsä Utanen-Nuojuassa. Osa lapsista viihtyy enemmän niin sanotusti omassa rauhassaan, kun taas osa toivoo enemmän ohjattua aktiivista tekemistä. Jokaisen mielipide otetaan huomioon ja jokaiselle halutaan järjestää mieluista tekemistä niin yksin kuin yhdessä. Tämä vaatii meiltä aikuisilta kuulevaa korvaa ja läsnäoloa, jotta huomataan myös niiden hiljaisten ja vaatimattomien lasten toiveet.

Näissä tilanteissa omaohjaajat ovat kullanarvoisessa roolissa, sillä he monesti parhaiten tuntevat omaohjattavansa, ja tietävät minkälaisesta toiminnasta lapset voisivat olla kiinnostuneita.

Kannustamme lapsia ja nuoria aina kokeilemaan uusia ja ennestään tuntemattomia asioita, varsinkin kun lähestytään itsenäistymistä ja opetellaan tekemään asioita enemmän itse ja omatoimisesti. Aikuisten tarkoituksena on luoda turvalliset raamit sille, että lapsi uskaltaa yrittää myös mukavuusalueen ulkopuolella, huomioiden sen mikä on lapsen toimintakyky. 

Lasten kanssa työskenneltäessä korostuu myös jokaisen työntekijän omat vahvuudet. Osa työntekijöistämme nauttii, kun he saavat järjestää lapsille vapaa-ajan aktiviteetteja; Muhoksella kun on hyvät mahdollisuudet esimerkiksi luonnossa liikkumiseen ja kalastamiseen. Toisten vahvuus on se, kun he saavat suunnitella ja kehittää arjen sisältöä ja huolehtia verkostoyhteistyöstä vanhempien, terveydenhuollon ja koulun kanssa. Osa lapsista taas hyötyy enemmän sisällöllisestä työskentelystä, kun taas toiselle voi olla enemmän hyötyä siitä, että tehdään erilaisia käytännön asioita yhdessä.

Tehtävää työtä ajatellen Hoivatiellä järjestetään erilaisia koulutuksia, joita hyödynnetään yksikössä lasten kanssa. Dialogista ohjausta, neuropsykiatrista valmennusta, traumakoulutusta, ART-ohjaajan koulutusta ja Lapset puheeksi -menetelmää käytetään sekä lapsen että perheen kanssa tehtävässä työssä. Jokainen työntekijä saa tuoda oman osaamisensa työyhteisön käyttöön ja jakaa näkemyksensä tiimin kanssa. Kun näitä oppeja sovelletaan yhdessä käytäntöön, saadaan aikaiseksi osaava ja yhteen hiileen puhaltava työyhteisö.