Valtaosa sijoitetuista nuorista ei ole saanut oikea-aikaista eikä riittävää päihdehoitoa ennen sijoituspäätöstä. Nuoret eivät ole saaneet päihdeongelmaansa apua aina myöskään sijoituksen aikana. Hoivatiellä ollaan kehittämässä päihdekuntoutusmallia, jotta sijoitetut nuoret saisivat asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa päihdekuntoutusta.

Suomessa huumausaineisiin kuollaan nuorempana kuin muualla Euroopassa, eikä huumausaineisiin liittyviä kuolemia ole onnistuttu vähentämään. Suomi erottuu tilastoissa huumekuolemien osalta erityisesti nuorten aikuisten kohdalla.

Päihteiden käyttö on haitallista nuorten kasvulle ja kehitykselle sekä erityisen tuhoisaa nuorten aivoille. Nuorten päihteiden käyttöön liittyy suurentunut riski tapaturmille ja yliannostuksiin, kun nuori ei osaa säädellä käyttömääriään. Huumeita käyttävät nuoret altistuvat herkemmin väkivallan uhalle sekä seksuaaliselle ja taloudelliselle hyväksikäytölle. Huumemaailman väkivalta ja sen jatkuvan uhan alla eläminen voivat vakavasti traumatisoida nuorta heitä muutenkin haavoittavassa elämäntilanteessa.

Nuorten huostaanottojen ja sijoitusten määrä on valtakunnallisesti lisääntynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Huostaanottojen varsinaista syytä ei tilastoida mutta usein taustalla on nuoren päihdekäyttö, joka vakavasti vaarantaa nuoren terveyden, kasvun ja kehityksen. Päihteiden käyttö on myös keskeinen syy nuoren opintojen keskeytymiseen.

Ennen huostaanottopäätöstä on kokeiltu kevyempiä tukimuotoja nuoren ja hänen perheensä tilanteeseen. Huostaanottopäätöstä edellyttää se, että avohuollon tukitoimet on arvioitu riittämättömiksi. Valtaosa sijoitetuista nuorista ei ole kuitenkaan saanut oikea-aikaista eikä riittävää päihdehoitoa ennen sijoituspäätöstä. Nuoret eivät ole saaneet päihdeongelmaansa apua aina myöskään sijoituksen aikana. Sijoituksen aikana, kun nuori on turvassa, tulee hänelle taata mahdollisuus vaikuttavaan päihdekuntoutukseen.

Dialoginen ohjaus on ymmärryksen työväline.

Kokemusasiantuntijanuoret ovat tuoneet toistuvasti esille sen, etteivät he tule kuulluiksi eivätkä kohdatuiksi lastensuojelun palveluissa. Dialoginen ohjaus edustaa aidosti asiakaslähtöistä työskentelyä, jossa tunnistetaan asiakkaan oman toimijuuden esteitä ja vahvistetaan toimijuutta. Dialogista ohjausta voi sanoa ymmärryksen työvälineeksi, jossa tärkeintä on se, että asiakas tulee kuulluksi, kohdatuksi, nähdyksi ja ymmärretyksi. Kaikki työskentely tähtää asiakkaan toimintakyvyn kohenemiseen ja osallisuuden vahvistumiseen.

On vahvasti kaikkien etu, että vaikeassa elämäntilanteessa olevat päihdeongelmista kärsivät nuoret saavat ammattitaitoista ja asiakaslähtöistä apua oikea-aikaisesti. Myös työntekijät tarvitsevat työkaluja, jotta he voivat vastata nuorten kokonaisvaltaisen tuen tarpeisiin.

Dialogisen ohjauksen viitekehyksellä toteutettava päihdekuntoutus on uusi tulokulma alaikäisten kanssa tehtävään päihdetyöhön. Siinä painopiste on turvallisen yhteistyösuhteen rakentamisessa, ongelman yhdessä tutkimisessa, toimijuuden esteiden ja mahdollisuuksien paikantamisessa. Kuntoutuksessa huomioidaan aina myös nuoren läheiset ja perhe.

Dialogista ohjausta on käytetty valtakunnallisesti nuorten matalan kynnyksen ohjaamopalveluissa ja sen tulokset ovat hyviä. Hoivatien lastensuojeluyksiköissä työskentelee dialogisen ohjauksen osaajia. Heillä on jo usean vuoden kokemus aidosti asiakaslähtöisestä dialogisen ohjauksen viitekehyksellä toteutetusta lastensuojelutyöstä.

Hoivatien lastensuojeluyksiköiden päihdekuntoutusmallia kehitetään, jotta nuoret saisivat asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa päihdekuntoutusta.

Nuoret tarvitsevat turvallisen ja luottamuksellisen yhteistyösuhteen omaohjaajan kanssa, jotta työskentely voi paikantua nuorelle ahdistusta, avuttomuutta ja häpeää tuottaviin kohteisiin. Ilman yhteyttä ei voida työskennellä päihdeongelman parissa, eikä mikään erillinen menetelmä auta. Oleellista työskentelyssä on se, kuinka nuori itse hahmottaa tilanteensa ja mitä hän pitää itselleen mahdollisena, ja mitkä ovat hänen toimijuutensa esteet suhteessa päihteiden käytön vähentämiseen ja/tai lopettamiseen.

Lähdemme Hoivatiellä pilotoimaan syksyn aikana uutta päihdekuntoutusmallia lastensuojeluyksiköissä ja avopalveluissa. Dialogisen ohjauksen avulla työntekijät pääsevät käyttämään myös menetelmällistä erityisosaamista päihdetyön saralla.

Uutta päihdekuntoutuksen mallia alaikäisille rakennetaan yhdessä asiakkaiden, työntekijöiden, sidosryhmien ja päihdetyön osaajien kanssa. Pyrimme vastaamaan siihen, että nuoret saavat aidosti asiakaslähtöistä, vaikuttavaa ja laadukasta päihdekuntoutusta sijaishuollon yksiköissämme.

Kehittäjäasiantuntija Amira Bushnaief työskentelee dialogisen ohjauksen kouluttajana Hoivatiellä